22. kesäkuuta 2017

Parsonimaista menoa

Kaikki postauksen kuvat on ottanut Välkyn kasvattaja Anni Leivo. 


Keskiviikkona lähdimme noin kahdentoista jälkeen ajelemaan kohti Nokian Tottijärveä, tarkoituksena oli käydä Välkyn kasvattajan Annin luona. Kiikoisissa taisi paistaa vähän aurinko, mutta muuten koko matka meni vesisateessa ajaessa sekä salamointia katsoessa. Välkky matkusti takakontissa häkissä, hiljaa niinkun yleensä. 
Kaartaessamme pihaan sade oli loppunut ja ilma oli kirkastumassa, vastassa meitä odotti Anni sekä tietysti Yoda parson, jonka tapasimme ensimmäisen kerran jo pentuja mennessä katsomaan.  
Ei muuta kun Välkky autosta ja aidan sisäpuolelle tutustumaan ja tervehtimään. Pian Anni haki myös Murun pihalle ja hetken aikaa siskokset oli karvat pystyssä ja molemmat vähän ihmeissään, mutta kyllä ne sitte aika nopeasti löysivät saman sävelen. Epäilemättä tunnistivat myös toisensa, koska rähinöitä tyttöjen välille ei syntynyt. 

Välkky ei ensin ollut ihan täysin varma, voisiko kaveriin luottaa.
Ei siinä silti kauaa mennyt kun jo oltiin kavereita. 

Yllätävän paljon siskokset näyttivät samalta, vaikka tietysti Välkky olikin kerryttänyt vähän enemmän karvaa, niinkuin kuvista huomaa.
Välkky oli aika vaisu koko päivän, eikä leikkiä jaksanut kauaa. Anni epäili Välkyllä olevan valerauskaus, kun oli vähän paisuneen oloinen ja kerryttänyt nestettä tisuihin. Minkäänlaista hoitamisviettiä neidillä ei ole ollut, mutta tosiaan on ollut pari päivää vähän vaisumpi kuin yleensä, joten täysin mahdollista että on. Murullakin oli alkanut jo juoksut, ja tarjosikin itseään Välkylle useaan otteesen :D.

Välkky pääsi myös trimmipöydälle ja neidin mielestä se oli ehkä kamalinta ikinä, kun joutui vaan seisomaan paikoillaan liikkumatta. Ja kyllä koirasta karvaa lähtikin. Karvakasan tilalle tuli pieni ja siisti pikkukoira. Alhaalta huomaa kyllä eron trimmauksen jälkeen.
Oli mukava vaihtaa kuulumisia ja puhua vain koirista, mistäs muustakaan koiraihmiset tavatessaan höpöttävät.
Ja pakko mainita, että olen tyytyväinen että otin pennun juuri Annilta ja tulevaisuudessa jos ja kun uutta parsonia kaipaillaan, niin Annilta me se silloinkin haetaan :)

Ennen trimmiä.
Trimmin jälkeen. 
Siskokset. Kyllä huomaa että on samasta pentueesta :) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätähän kommentti, kiitos!