Hulivilivoo ja mukkelis makkelis

Väinöllä on ollut vauhti päällä aamu kahdeksasta asti. Sain pojulta yllätyksekkään aamuherätyksen, yritti tehdä mammalle vissiin:).
Tuttavuutta tehtiin tänään enemmän jo navettakissa Kalleen, ja voi hirvitys kuinka pelottava otus se oli. Murisi silleen jännästi, muttei kuitenkaan vihasesti. Kalle ei kauheasti välittänyt penikasta, mutta kun leikki rupes meneen rajuks piti Kallen vähän pöyhyyttää pentua takaisin maanpinnalle. Väinö säikähti tietysti vähän, mutta rohkeus voitti kuitenkin ja taas mentiin tutustuun kisuun.

Tässä vähän haistellaan ja maistellaan toisiamme. 

Väinö kävi tänään myös tutustumassa varatätiin Roosaan, vaikkakin Väinöä ei iso koira kauheasti kiinnostanut. Kiinnostavempi oli aidan toisella puolella uliseva Tuuli-kaveri johon tehtiin jo eilen illalla tuttavuutta. Kyllä Väinöstäkin vähän löytyy sisua, kun ärisee isommilleen ja yrittää vähän pomottaa. Onneksi nuo isommat tajuaa, että se on vasta pikkunen penikka, joka ei tajua vielä ihan kaikkea.
Tänään ulkoiltiin yhteensä melkein se 2,5h, kun pojalla oli virtaa ja kivempi se oli olla pihalla kuin sisällä.

Ruokakin on maittanut jo kolmesti tänään, kalkkitaplettikin meni sujuvasti ruuan joukossa. Väinön kanssa ei onneksi sitä vaivaa ole, ettei jokin ruoka kelpaisi. Kun sillä periaatteella poju menee että kaikki mikä irtoo, se syödään! :D

Tämä kuva innoittaa, kaikki minkä vain saa kiinni on pakko pureskella. Näin on myös sukkien ja kenkien laita. Väinö maistoi heti ekana aamuna myös sähköjohtoa, joka ei onneksi ollut seinässä vaan mieheltä jäänyt vain väärään paikkaan.

Kalkkuna saa kyytiä. 

Nyt kun on koko päivä riehuttu, on hyvä nukkua pöydän alla ja tuhista.