Pentukuumetta, pantakuumetta, hihnakuumetta, hevoskuumetta... Kevät on erilaisten kuumeiden aikaan, ehkä kaverille tulee koiranpentu, ja tietysti häneltä saa kuulla pelkkiä pentuhöpinöitä ja oma kuume vain kasvaa. Ehkä joku pantatekijä on julkaissut aivan ihanan pannan tekeleen, harmittaa kun ei ole pannan kokoista koiraa. Rupeaa miettimään miltä se näyttäisi oman koiran kaulassa, kuola valuu. Onhan tuolla piskillä jo pantoja, mutta eihän niitä voi ikinä olla liikaa! Joka päivälle kuukaudessahan pitää olla oma panta, pitää olla talvipanta, kesäpanta, syksypanta, kevätpanta, tiistaipanta.... ja listaa voisi vain jatkaa loputtomiin. Vilkaiset taas nettipankissa tiliäsi, ei vieläkään ole tupsahtanut rahaa. Laskuja on jo vino pino pöydällä. Ärsyttää, stressaat vielä vähän enemmän, niin että naama on varmasti näyttä finnejä. Ketuttaa lisää, kun katsahtaa peiliin kaiken tohinan keskellä. Säästöpossutkin pitäisi viedä pankkiin, muttei jaksa kotoa mihinkään lähteä, ja eihän tässä tohinassa kerkiä edes käymään. Hyvä kun saa lähikaupassa pikaisesti käytyä hakemassa jääkaappiin täytettä.
Tavaraa pursuaa joka reijästä, huone näyttää kaatopaikalta, kun vaatteetkaan eivät mahdu kaappiin. Rupeaa selaamaan nettikauppoja, löytyisikö sieltä uutta tilavaa kaappia. Kun mieleinen löytyy, pitää tietysti mitata mahtuuko se ylipäätään huoneeseen, no eihän se perkele mahdu edes ovesta sisälle. Mietit kuinka iloinen mies olisi, kun rupeaisi sitä helvetin isoa kaappia raahaamaan yläkertaan, ehkä siinä muutama R:äpää voisi suusta tulla.
Joku mäkättää korvan juuressa, ja keräät viimeiset elämäsi rippeet kasaan, ettet räjähdä mäkättäjälle ja revi pelihousujasi siinä heti. Aurinko paistaa, pääset pihalle niin tulee vettä. Eikun takaisin sisälle, kattelet vaan ikkunasta, että sade on lakannut varmaan heti kun pääsit sisälle takasin ja aurinko paistaa lämmittävästi. Et kuitenkaan saa enää persettäsi ylös sohvalta vaan jäät siihen, koirakin kuorsaa ja pieree siinä vieressä, haisten pahemmalta kuin se eilinen oksennusmatto, joka muuten edelleen lojuu pihalla odottaen pesua.
Siinä maatessasi mietit mihin se kissakin karkasi pari päivää sitten, kun ei vieläkään ole palannut. Ajatuskin huuhkajista ja ketuista saa ihon kananlihalle, mitä jos? Miten se niin pääsi karkaamaan ovesta, ja vielä loukkaantuneen jalkansa kanssa. Etsit syyllistä asialle, niin tarkasti pidit ovet ja ikkunat säpissä, ettei mistään voisi karata. Mutta nehän oli täällä, siis hoitolapset anopilla hoidossa, kauheita kauhukakaroita joita ei saa kuriin millään. Niiltä aina jää ovet auki, vaikka kuinka käskisi laittaa kiinni, ja vielä moneen kertaan. Aina kaikki ovet on sepposen selällään, tietysti juuri silloin myös kissan piti karata, ja eihän siinä lapsia voi syyttää, siitä saa nimen ottaansa "lasten pahoinpiteilijä". Herranjumala kun ärsyttää.
Kyllä on helvetin hienoa kun on kevät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätähän kommentti, kiitos!