 |
| Enkö olekkin kaunis?! |
Minä synnyin neljän pennun katraaseen, meitä oli mun lisäkseni Topi, Taika ja Tiuku. Taika ei ikävä kyllä selviytynyt, sanovat että sen sydämessä oli jotakin vialla. Mulla on edelleen ikävä mun pikku siskoa, mutta Taikan jälkeen holhokit pelastivat pienen karvaisen pennun, jota me ei veljen kans ensin hyväksytty. Nyt kuitenkin ollaan jo hyvää pataa, vaikka se ei selvästikkään kuulu aatelis sukuun niinkun minä (tappijalka).
 |
| Tässä on se orpopentu, Söpöksi kuulemma ristitty. Minä kyllä sanon sitä tappijalaksi. |
Kun me oltiin täytetty 12 viikkoa meidän äiti opetti meille, kuinka holhokkien ovet avataan ja käski meidän tulla perässä. Joten mehän lähdettiin tappijalan ja Tiukun kanssa äiteen perässä kohti uutta tuntematonta maailmaa. Topi oli nukkumassa joten se ei huomannu kun me lähdettiin. Tähän väliin holhokki sanoikin että olivat hurjan huolissaan meistä ja etsivät meitä joka paikasta!
Mun mielestä meitä ei etsitty tarpeeksi, koska kuulin veljeltä että se oli päässyt ihmisten sänkyyn nukkumaan meidän poissaollessamme. Aika häijyä, koska meitä on nimenomaan kielletty menemästä sänkyyn.
No viikko meidän poissa olon jälkeen Tiuku oli kuulemma palannut takaisi kotiin ja saanut hurjan paljon pusuja ja rapsutuksia. Äitikin oli meidät jossain kohtaa hukannut, me kun tykättiin niin paljon erään vanhan mummon safkoista. Yhtenä yönä me kuitenkin päätettiin palata kotiin, ja kuinka onnellisia meidän holhokit olikaan.
Nythän me ollaan jo tosi isoja ja kovia kiipeämään joka paikkaan. Silti pitää aina muistaa että me ollaan aatelis sukua, eli meissä virtaa ainakin jotain sinistä verta (tappijalka sen sijaan kantaa normaali verta mukanaan).
No mutta mulla alkaa nyt just päivätorkku aika joten, nähdään ens kirjotuksessa, Öitä!
Yks kysymys vielä!
 |
| Mikä toi laatikko on joka pyörii tosi kivasti ja herättää mun saalistusvietin?? |
♥: Tuukka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätähän kommentti, kiitos!