Tätä kirjoittaessani blogi oli vielä kiinni lukijoilta, mutta halusin purkaa edes vähän asioita päästäni, ettei olisi sitten myöhemmin niin paljon muistettavaa. Mulla on ollut siis ihan burn out bloggaamiseen, en oo yksinkertaisesti jaksanut panostaa. Ja ehkä pienenä syynä on ollut myös se etten oo muistanu ulkoiluttaa kameraakaan, paitsi nyt viime päivinä oon yrittänyt muistaa oottaa sen lenkille mukaan. Halua olisi kyllä blogata enemmänkin, mutta tällä hetkellä blogi on kuin pakkopullaa, joten on hyvä hiukan pitää vapaata. Oonhan mä ennenkin taukoillu, mutta silloinkin oon ollu halukas kirjoittaan, en vain ole kerinnyt. Nyt tilanne on toinen, mielessä pyörii kaikkea mistä voisi kirjoittaa, mutta sitten kun saa uuden tekstin auki, päässä lyö tyhjää enkä keksi mitään mistä kirjoittaa.
Meille kuuluu oikeesti silti hyvää, vaikka omistaja onkin väsynyt. Sutki on taas kasvanu korkeutta lisää ja niillä rupeaa Onnin kanssa olemaan jo selvä korkeus ero. Onni on vankistunut, mutta epäilen ettei se enää korkeutta kasva, jää samanlaiseks pieneks niinkun äitensä.
Veetille kuuluu hyvää, mitä nyt se ei enää tuu vieraiden urosten kanssa toimeen, Väinön kans ne rupee heti tappeleen ja heinäkuussa Veeti kävi pari kertaa siskon koiran päälle. Joten tästä lähin meidän koirakaveriksi kelpaa vain nartut.
Väinö kaivo neljä (4) kertaa ittensä pihalle häkistä, joten vaihdettiin se toiseen häkkiin. Nyt se on pysynyt häkissä, ja onhan sillä nyt kavereitakin vieressä niin viihtyy paremmin. Häkkikin on nyt isompi kuin edellinen, vaikkakin aamuaurinko paistaa ikävästi sen tarhaan, mutta onneks ei kauaa.
Ens kesänä molemmilta hurtilta ajetaan karva pois, ihan vaan niiden parhaaksi. Vaikka Väinö pelkää trimmeriä, nin ehkä saan sen pysyyn 3s paikallansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätähän kommentti, kiitos!