Elikkäs multa on tultu jo kolmesti(?) kysyyn että myynkö Väinön, ööö en tosiaankaan oo myymässä! Oikeesti alkaa pikku hiljaa meneen hermo tohon. Tänäänkin yks muija tuli kyseleen että enkö vois mitenkään myydä Väinöä sille, kun se on niin söpö ja erilainen. Joidenkin mielestä ehkä suutun pienestä, mutta enköhän mä laittais johonkin lehteen/nettiin ilmotusta jos olisin myymässä mun koiraa? Jota en tosiaankaan oo tekemässä. Sitte kun sanoo ettei oo myynnissä, niin tulee vielä että "mä kyllä hoidan kaikki rokotukset ja ell kulut" Joo mutta huomasitko mitä sanoin, ei ole edelleenkään myynnissä!
Väinö on ollu mulla 6vkosesta asti, joten en todellakaan luovu siitä jonkun rahan tähden. Meillä on Väiskin kans niin suuri kiintymys toisiimme, ettei sitä niin vaan pysty murtamaan. Ja ajatelkaa ny jos se äkkiä oliskin jonkun toisen ihmisen luona, kun tähän asti minä olen ollut sille kaikki kaikessa. Oon ahertanu sen koulutuksen suhteen, ja aherran vieläkin. Oon iloinnu pienistä onnistumista sen kanssa, ja kehunu kuinka tottelevainen se on. Nukkunu ensimmäisenä yönä sen kans vieretysten ja ollu sille kuin adoptioäiti joka suojelee sitä pahalta. Eli jos lyhyesti sanotaan Väinö on mulle henki ja elämä, ja mä aijon kasvattaa siitä vielä maailman parhaimman koiran, jota se toki on jo ♥
Pikku Väinö ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätähän kommentti, kiitos!