Koko maailma on sinua varten

Pian on syyskuun ensimmäinen viikko ohitte ja huomenna on tämän viikon viimeinen koulupäivä. Taas huomaa kun on arki alkanut, että päivät menevät lujaa vauhtia varsinkin kun on päivät koulussa. Olen kyllä ihan tykännyt paluusta kouluun, meillä on alkanut kaikkia kivoja aineita esim. koiran koulutustunnit, sekä käydään koiran perus käyttäytymistä (historiaa yms) teroriatunneilla. 

Meillä oli tiistaina ja torstaina (eli tänään) koiran koulutustunnit. Tiistaina opeteltiin vaan kontaktin ottoa ja sai vapaasti harjotella ja kokeilla mitä saa koiran tekemään käskystä (sellasia perusjuttuja siis). Meillä meni Veetin kanssa tosi hyvin, olin itse niin paljon intoa täynnä että se varmaan tarttui koiraankin. Tietysti paikka ei ollut mitä parhain ja häiriöntekijöitä oli PALJON, silti Veeti otti hyviä kontakteja, sekä ISTUI käskystä! Ihan huippua, Veeti on arkonut käskystä istumista koko kesän ja nyt se heti käskystä istui. Loppu tunnista V otti kontaktin ja istui pelkästä oman nimensä kuulemisesta. Sain siis olla ylpee kaverista, ja tää toi mulle uutta toivoa. 

Torstaina me otettiin aina yks koira ja sitä piti sit omistajan leikittää, suurimalla osalla meni tää tosi hyvin, ja no olihan siel paljon koiria joita on reeneissä leikitetty ja se oli niille tuttua kauraa. 
Ounailin jo vähän että ihmiset, outo paikka ja kaikki hajut saa V hämmentyneeks ja olin niin oikeessa. V otti muhun kyllä kontaktia ja tuli mun luokse, mutta se ei koskenutkaan leluun. Sitä kinnosta niin paljon kaikki muu, ettei saatu sitä keskittyyn olenkaan. Joten siitä päivästä jäi paskan maku suuhun molemmille. 
Tänään kämpällä leikitin sitä sen suosikkilelulla ja se leikki niinku aina ennenkin mun kanssa. Riehu villinä ja lähti mukaan täysillä. Joten ei mun koira ihan onneton oo, sillä vaan on vielä arkuutta jäljellä ja PALLIT !! 

V ja Baron Whippet

Maanantaina oltiin myös juoksuttamassa Kirsin ja Hennan kanssa koiria, ja kokoonpano oli siis tämä: Baron, Bruno, Inga, Igor ja Veeti. V nautti täysin rinnoin siitä että se näki taas sen bestiksiä ja sai riehua muiden koirien kanssa. 

Huomenna meillä on vielä turkinhoidon tunnit ja yks tunti heppoja. Ja sitten pääseekin viikonlopun viettoon, kotiin suunta siis vie. Varsinkin kun meillä on jännittäviä hetkiä kun odotettaan, koska Tuikku synnyttää ja meneekö kaikki hyvin. Toivottavasti pennut syntyis viimeistään lauantaina, että näkisin ne pienet vauvat :3