Suunnitelmia suuntaan jos toiseen

Olen suunnitellut tulevaisuuteni koiria. Tarkoituksenahan olisi ensivuonna ostaa sk. kettuterrieri narttu, joka tulisi molempien harrastuskoiraksi. Avokki käyttäisi luolassa ja minä näyttelyissä. Ja lisänä harrastettaisiin jotain muutakin. Kasvattajan kanssa ollaan paljon juteltu ja nyt odotellaan vain että ensivuonna syntyisi meille sopiva koira. 

Tarkoitus olisi saada sellainen hyvin vietikäs narttu. Luonteeltaan rohkea, peräänantamaton ja uskollinen perheelleen. Rakenteeltaan sopivan ja ilman mitään purentavikoja sunmuita. Ja ehdottomasti narttu, koska sen tulisi kuitenkin tulla toimeen muiden koirien kanssa ja meillä on noita uroksia niin paljon. Koiran joka olisi valmis kaikkeen. Tarkoitus olisi saada jonkilaista näyttelytulosta koiralle, mieluusti niin että koira pärjäisi paremminkin. Ja näin ollen vastapainoksi, avokki kuljettaisi metsällä ja luolissa, jossa saataisiin esille sitä ärhäkkyyttä.

Meillä oli mietinnässä moni luolakoiraksi sopiva rotu, mutta päädyimme lopulta tähän kettikseen. Meiltähän löytyy tästä karkeakarvainen muunnos, mutta sileäkarvaisella on niin paljon helpompi turkki. Eikä siihen tartu oksat ja lumi.

Suunnitelmissa olisi myös saada itselle uusi koira. Iso koira. Minulla oli omat epäilykseni ensin tätä kummajaista kohtaan, mutta mitä enemmän ajattelen sitä, sitä kiinnostavammaksi se muuttuu.
Puhun siis koirasudesta. Haluaisin matalaprosenttisen koirasuden. Olen mieltynyt niiden ulkonäköön ja jotta tämäkään ei olisi niin piece of cake, niin minua miellyttää ulkonäöltä vain tietyn väriset. En halua sellaista harmaata suden väristä. Haluaisin karhumustan tai valkoisen.

Olen myös eritysisen tarkka siitä millaisista vanhemmista pennun haluaisin. Haluan mahdollisimman koiramaisen koirasuden, mutta kuitenkin sellaisen joka ei ulkonäöllään jättäisi kylmäksi. Omalle perheelle erityisen hyvä luontoinen, mutta vieraille ihmisille pidättyväinen. Mahdollisesti voisin myös ottaa koirasuden Väinön vierelle vetoon.

Tiedän ettei avokkini halua minun edes ajattelevan tälläistä mahdollisuutta/hankintaa. Minkäs sille kuitenkaan voi, että tämä on yksi täyttämätön haave. Asumme kuitenkin maalla ja mikäs sen mukavempi paikka pitää koirasutta kuin maalla luonnon ääressä.

En ole mikään fanaatikko susille, tiedän että jokainen susi joka liikkuu liian lähellä asutusta on uhka ihmisille sekä koirille. En suojele susia, vaan en ymmärrä miten kehä 3:sen sisäpuolella asuvat voivat tietää kuinka paljon/vähän susia Suomessa on. Vain ihmiset jotka asuvat susialueella, voivat oikeasti tietää susien määrän.
Silti haluan oman koirasuden. En vain pääse asian kanssa mihinkään.