10.08. alkoi siis kyyhkysjahti, Teemu meni jo heti aamusta, kun itse vielä vedin sikeitä kieli poskella.
Aamun jahti saalis oli 14 kyyhkystä, joita pääsin nylkemään itsekkin, ja näin 30 nylkemiskerran jälkeen, osaan jo nylkeä kuin vanha tekijä eikä aikaa siihe mene kuin noin 5min korkeintaan.
Iltapäivästä lähdin sitten Teemun mukaan metsälle, otettiin mukaan Sutki, joka vielä opettelee noutamishommia.
Kaikki meni aluksi ihan hyvin, Teemu sai ammuttua ensimmäisen ja pojat lähti sitä sitten metsästä etsimään. Sutki etsi hienosti ja loppuviimein lintu löytyi, ei muuta kun kovat kehut koiralle ja palkka suuhun,
Seuraavan linnun kohdalla Sutki säihkähti haulikon ääntä ja lähti paineleen takaisin autolle. No me tietysti mentiin hakeen koira, ja se tuli kiltisti perässä kyttäyspaikalle.
Tästä se alamäki sitten alkoi. Sutki pelkäsi jo kun haulikkoa liikutettiin, koira tärisi ja läähätti jatkuvasti. Kun Teemu otti haulikon käteensä, koira veti maihin ja liimaantui minuun kiinni. Sen koko keho tärisi, mutta silti kun haulikko lauksesi, koira ei pötkinyt pakoon.
Saatiin muistaakseni 5 lintua ja jokaisen Sutki nouti hienosti ja koirasta näki innostuksen jo silmistä.
Ps. Action kamerassa oli päivämäärä asetukset vinossa, joten sen takia vuosi näyttää 2015.
Kotiinpäin palaessa juteltiin siitä, pelkääkö Sutki mahdollisesti vain haulikkoa, vai pelkääkö se myös ampumista. Suunniteltiin miten sen koulutusta jatkettaisiin, ja miten siltä saataisiin pelko pois. Mietittiin myös mistä sen haulikko pelko on tullut, koska viime kaudella ei ollut mitää ongelmaa asian suhteen. Koira on kuitenkin vasta 2-vuotias, joten se voi vielä oppia pelosta pois.
Lauantaina 13.8. käytiin Hempan kanssa jahdissa. Hempalla oli taas liikaa energiaa, se kun kuumenee ihan kauheesti metsästystilanteessa. Oltiin tunti jahdissa ja saldona oli kaksi lintua, lähdettiin toisen linnun jälkeen, koska Hemppa rupesi menemään jo ylikierroksille ja sen hallinta rupesi vaikeutumaan.
Illalla mentiin vielä lenkille Veetin ja Mimmin kanssa. Veeti ei kauheasti välitä tuosta kakarasta, eikä Mimmi edes pysy Veetin juoksussa vielä mukana. Ilta-aurinko paistoi kivasti pellolle, mutta se toki vähän rajoitti myös kuvien laatua, kun koirat juoksivat kohti aurinkoa.
Veetin riista/saalisvietti on voimistunut nyt syksyä kohti vain enemmän, sen perään pitää kokoajan huudella ja koko ajan pitää olla itse valppaana että tietää missä se menee.
Mimmi pysyi hyvin matkassa, vaikka välillä jäi perään käyttämään nenäänsä.
Mimmi on kasvanut ihan kamalasti, hetki sitten se oli vielä niin pieni pallero. Ja nyt sillä on jo pitkät valkoiset kintut ja iso maha! Se on myös hyvin tyttömäisen näköinen, vaikka luonteeltaan on välillä vähän karskin poikamainen. Ojat ylitettiin vauhdilla, eikä vesipelkoa löytynyt. Välillä kakara juoksi päätäpahkaa ojaan niin että molskahti, eikä näyttänyt neitiä haittaavan vaikka vähän kastuikin.
Veeti löysi metsästä myös ajettavaa, sillä Teemun kissa Rölli oli sielä metsästämässä. Röllille tuli kiire puuhun, kun Veeti juoksi hännässä kiinni. Kissan kiivetessä korkeammalle, Veeti hyppi puuta vasten ja olisi mielellänsä halunnut kiivetä kissan perään.
Teemu yritti pelastaa kissaa, mutta sai sähinää osakseen. Kun oltiin jo lähdössä pois päin paikalta, Rölli ei enää jaksanut pitää kiinni ja pudottautui 3m korkeudesta alas, ja Veeti tietysti hyökkäs päälle kuin yleinen syyttäjä. Teemu ehti onneksi väliin ja sai kissan syliin pois koiran hampaiden läheltä. Koko matkan kotiin asti, Veeti vahti kissaa ja kiersi Teemua ympäri, ja Rölli sähisi sylissä.
Kiinnostaisiko teitä lukea enemmän jahtireissuista?
Mitä haluatte tietää, entä kiinnostaisiko saada metsästys may day?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätähän kommentti, kiitos!