Vilkkuen Välkkyy

Viikonloppuna oli vaikka ja kuinka tekemistä, aina ei silti ollut kamera mukana joten kuvat ovat suurimmaksi osaksi tältä aamulta.

Lauantaina lähdettiin noin klo 18 naapuriin Väinön ja Välkyn kanssa. Kuljettiin kävellen peltoa pitkin kun matkaa oli vain 500-700 metriä. Tarkoitus oli mennä vedättämään lapsia ahkiolla ja samalla Väinö saisi vähän erilaista vedettävää kuin rengas. Ikävä kyllä pienimmät lapset olivat jo kerenneet nukahtamaan, joten luvattiin mennä uudemman kerran joku päivä, jotta 4v ja 6v pääsisi myös Väinön vedettäväksi. Tällä kertaa kyyditsin 2 krt 8-ja 7-vuotiaat tytöt, jotka tykkäsivät kovasti ja vetokertojen jälkeen Väinö nautti lasten huomiosta kun pääsi rapsuteltavaksi.
Välkky oli mukana oikeastaan vain maskottina ja kyllä sekin sai lapsilta haluamaansa huomiota. Välkky sai myös tutustua turvallisesti Väinöön, jätkä taisi kerran käydä haistamassa pentua eikä muuta.
Kotona Väinö sai vielä lämpöistä vettä, kun näillä pakkas asteilla vedet ei pihalla pysy sulina minuuttia kauempaa.

Sunnuntai aamuna Teemu oli vienyt Veetin pihalle ja nähnyt ensimmäistä kertaa, kun Veeti oli ottanut rotala hengen pois. Veeti on siis ennenkin rotan tappanut, mutta nyt oli ensimmäinen kerta kun sen joku näki. Kuulemma hyvin nopeaa toimintaa ollut, rotta oli kerran rääkäissyt ja koira oli kerran purrut hampaat yhteen ja se oli ollut siinä. Veeti oli rinta rottingilla tuonut saalistaan Teemulle näytille, kyllä oli kuulemma ollut ylpeän näköinen koira.

Sunnuntaina käytiin aamupäivästä Välkyn ja Veetin kanssa metsässä lenkillä. Sopiva lenkki kierrettiin, kun oli väsynyt pentunen kotiin tullessa. Illalla lähdettiin sitten käymään Parkanossa porukoilla. Välkky arasteli hetken aikaa vanhempiani, mutta aika pian oli jo hampaat sormissa kiinni. Ja se häntä... kun se heiluu niin että koira voisi sen turvin lähteä lentoon. Tunnin verran taidettiin siinä keritä olemaan, ennenkuin Big White saapui. Eli siskoni tuli bichon frise Nukan kanssa kylään.
Nuka ei voinut aluksi millään ymmärää että hänen reviirillensä oli saapunut joku pöyhkeä kakara, joka yritti nuuhkuttaa ja näykkiä.
Välillä sai pidellä korviaan kun Nuka ajoi pentua ympäri taloa, haukkuen kimakalla äänellään. Ja hetken päästä sai pidätellä nauruaan, kun pentu myllerisi matolla kuin manaatti kuivalla maalla yrittäen suostutella Nukaa leikkimään.
Loppupeleissä molemmat koirat oli ihan poikki, niin jännittävä ja hermostuttava pari tuntinen oli. Varsinkin Nukalle joka ei ole suurin ystävä muiden koirien kanssa. Nuka sai traumoja viime vuonna kun Am.Akita kävi sen kimppuun, ja puri sitä selkään niin että koira oli muutaman viikon sairaslomalla ja selkä tikattuna.

Veeti aloitti tänään dieetin, koska se on lihonut viime viikolla vähän ehkä liikaa. Johtuen ehkä runsaasta lihan syönnistä.
Välkky sen sijaan kasvaa, vankistuu ja puree. Viime yönä Teemu oli herännyt siihen, kun lämmin pissa oli valunut sen jalkoja pitkin... Välkky pissi siis meidän sänkyyn, joka on iso syy siihen miksi tänään ollaan menossa hakemaan uutta sijauspatjaa.
Välkky nukkui pe-la välisen yön jo lattialla omassa pedissään, mutta viime yönä se ei alkuyöstä millään halunnut jäädä lattialle, enkä jaksanut kuunnella koko yötä ulvontaa, joten se sai jäädä sänkyyn. Pissileikin jälkeen se sai kyllä siirtyä lattialle ja tästä päivästä lähtien saakin opetella nukkumaan omassa pedissään, jottei enempää tapahtuisi näitä vahinkopissoja.

Me kaivattaisiin Välkylle lisää koirakavereita, lähinnä että näkisi ja tutustuisi erirotuisiin ja kokoisiin koiriin. Viikonloppuisin voidaan matkustaa myös esim Tampereeen tai Porin suunnille.
Välkylle voisi toki paremmin nyt sopia pienemmät leikkikaverit, jotka olisivat edes hitusen samaa kokoluokkaa. On luonteeltaan silti rohkea, eikä pelästy helposti ja jos säikähtää niin palautuu nopeasti ja on jo heti valmis tekemään uudestaan tuttavuutta.