Hormoonihirviö!

Koska blogi on minulle kuin päiväkirja, niin kirjoitan tänne myös ne huonot asiat ja ne mitkä saavat tämmöisen pienen ihmisen voimaan pahoin. Tietysti nämäkin asiat kuuluvat koiranomistajan arkeen, mutta en välttämättä olisi uskonut että tämä menee näin pitkälle.

Olen puhunut paljon siitä, että Veeti kasturoitaisiin, koska se ei tarvitse pallejaan mihinkään. Olin jo varannutkin meille ellille ajan, mutta se olisi vasta maaliskuun alussa. Nyt tilanne on kärvistynyt niin pahaksi, että joudun vaihtamaan ajan jo ensiviikoksi.
Syy tähän on stressi mikä on niin omistajalla kuin koirallakin. Tämä itseasiassa vaikuttaa meidän koko perheeseen.  Veetin hormooni toiminta on viime aikoina vain lisääntynyt, se on lisääntynyt liiaksi. Se ei ole enää edes normaalia.

Aikaisemmin Veeti nylkytti vain narttuja, ja niitakin jatkuvasti. Nyt se kuitenkin nylkyttää kaikkea liikkuvaa: uroksia, narttuja, ihmisiä, lapsia, peittoja, tyynyjä ja pehmoleluja. Eikä se lopeta vaikka kiellettäisiin, minua se ei ole koskaan edes yrittänyt nylkyttää, mutta kaikkia muita. Eikä sekään että se nylkyttää, vaan se että se myös tyydyttää itse itseään. Kai jossain määrin urokset nuolevan vehkeitään, mutta olen päässyt yllättämään koirani. Herään monta kertaa yöllä siihen, kun se lutkuttaa vehjettään suussaan. Se on niin ällöttävää! Sen pesä (eli nukkuma paikka) on aivan täynnä eritettä.  Mietin että onkohan tätä koiran eritettä myös meidän sängyssä, koska Veeti nukkuu välillä myös sielä.

Vaikka mieheni sanoo, että koirani on vain puutteessa ja se on normaalia. Niin omasta mielestäni se on stressaavaa käytöstä koiralle.  Tämä myös estää sen, ettemme voi enää tavata muita koiria. Veeti joka rakastaa leikkiä muiden koirien kanssa, on muttunut hormoonihirviöksi.