Syy eläinlääkäri käyntiin oli Veetin kasturointi, ja leikkaus meni tosi hyvin. Olisin saanut jäädä katselemaan leikkausta, mutta lähdimme siksi aikaa Tepan kanssa kahville, kun ei aamulla kerinnyt suuhunsa laittamaan mitään.
Leikkaus kesti noin. puoli tuntia, joka on mielestäni todella nopeaa! Varsinkin kun sisareltani kuulin, että hänen koiransa leikkaukseen oli mennyt yli 2 tuntia! Tosin hän käytti Tampereella yksityisellä ja hintakin oli sielä paljon isompi kuin mitä me tästä maksettiin.
Veeti sai myös sirun samalla niskaan, jotta päästään vihdoinkin laittaan koira fix-rekisteriin. En oikeastaan tiedä onko se milläänlailla kannattavaa, siis laittaa kilpailematon koira tuonne tietokantaan, mutta tehty mikä tehty.
Meidän elli on ihan rakastunut Veetiin, ja sanoi että ottaisi sen heti itsellensä jos voisi. Saatiin niin paljon kehuja siitä, kuinka kora on niin rauhallinen ja kiltti kaveri. Ei sano mistään yhtään mitään, heiluttaa vaan häntäänsä.
On mielestäni aina mukavaa, kun saa koirastaan kehuja.
Minulla oli kaikenlaisia kauhukuvia leikkauksesta, ehkei kannattaisi kaikkia lukea mitä netistä löytyy. Luulin että minulla nyt ainakin on niin huono tuuri, että kaikki menisi päin mäntyä. Kuinka kävikään, kaikki meni erittäin hyvin!
Ja näin parin päivän jälkeen voin sanoa, että haava on siisti eikä eritä yhtään. Koira on normaali, vähän liiankin normaali.
Ei ole kipuillu mitenkään, meinaa lenkillä revitellä, onneksi korvat vielä toimivat! :D
Kopan kun laittaa päähän, niin Veeti "kuolee", eli makaa rauhallisena paikallaan.
Tosin nyt kun nämä loskakelit saapuivat ulkoilu on hankalampaa, koska Veeti inhoaa kun tassut kastuu. Meidän kylätie on peilikirkkaalla jäällä, eikä sielä pärjää ilman nastakenkiä omistaja eikä koirakaan.
Nyt kuitenkin mennään rauhakseen eteenpäin. Katsotaan sitten jos haava paranee kunnolla ja saadaan tikit pois, niin voidaan taas ruveta lenkkeileen normaalisti.
Oletteko te ikinä kasturoineet/steriloineet koiraanne?
Miten se meni? Oliko koira kipeä?
Pidittekö kauluria vai jotain muuta koiralla?
Edesmennyt uroskoirani kastroitiin iäkkäänä perianaaliadenooman hoitona. Se oli pari päivää hyvin väsynyt, sen jälkeen ihan normaali. En raaskinut laittaa sille kauluria vaan tein löysät suojahousut, jotka ylsivät koko takamuksen yli, puoliväliin takajalkoja ja puoliväliin vatsaa. Koira ei ollut kiinnostunut haavasta ja antoi puvun olla päällään myös yksin kotona ollessaan. Parantui hyvin, kuten myös adenooma, ja lopetti lenkeillä haistelut lähes kokonaan, vaikka ei koskaan mikään hajujen perässä juoksija ollut ollutkaan. Ja turkki tuplasi pituuden.
VastaaPoista