Tiedättekö sen tuntuu, kun katsotte vanhoja ottamianne kuvia ja meinaa itku päästä? Ja se itku tulee siksi, että ne kuvat on niin rumia/kamalia. Mulla tuli semmonen tunne just tänään, hyvä etten heittänyt joka ikistä kuvaa roskikseen.
Tässä muutama tuotoksen parin vuoden takaa, voi itku ja anteeksi että nää on ihan kamalia!
Valotus, rajaus, tarkennus, missä ne kaikki on?
Onkohan tässä ollut tarkoitus kuvata koiraa vai tota puskaa? Entä mikä tää värivalinta muokkaus on ollut?
Mä...en....kestä....
Tarkennus olis varmaan hyvä olla koirassa. Tosin tätä kuvaa ei oo edes muokattu.
Tilanne kuvat on silti ehkä parhaita, vaikka kuvauksellisesti ovatkin moskaa.
Tausta on kyl hieno, vuoden vanha kuva.
Kun otat kannosta kuvaa, tarkista tausta ensin...
Ottakaa kuva ylhäältä päin, jos haluatte kuvan rääkätystä koirasta.
Tässä oli nyt jokunen kuva, kiinnostaako teitä tämmöiset kuvaamiseen liittyvät postaukset?
TIEDÄN. En ole taas hetkeen postaunnut, ja se harmittaa itseä ihan hirveesti. Tuntuu vaan ettei ole mitään mistä kirjottaisi. Kamera on ollut pölyttymässä kaapissa, koska.. niin koska aina on niin synkkää ja harmaata, ettei kiinnosta lenkille ottaa edes kameraa mukaan. Voi miten kaipaan niitä kauniita aurinkoisia säitä, kaiken tän harmauden keskellä. Ja sitä LUNTA, voi miksi en voi asua Lapissa. Säätiedotus lupaa aina että joo on tulossa pakkasta ja lunta, pyhjapah ei täällä ole kummastakaan mitään tietoa! PS. Kuvat on parin viikon takaa. Ja laatu kusee!
Mä olen tässä miettinyt pitäisikö mun hankkia Veetille BOT loimi, ihan joku sellanen verkkoloimi. Olisko siitä apua meille? Sellanen loimi on vaan tosi kallis, ja jos siitä ei olekkaan meille mitään hyötyä niin harmittaa laittaa siihen rahaa. Oon yrittänyt myös kattella jos käytettynä löytyis edullisemmin, mutta ei oo ollu sitte meidän kokosia kaupan.
Veetihän on siis tosi jäykkä, mä oon nyt iltasin yrittänyt vähän hieroo sen lihaksia ja koira nauttiikin siitä jonkin verran. Mutta kun pääsen jalkojen/lihasten venytykseen, niin koko koira menee ihan jäykäks eikä tykkää yhtään. Tässä kohtaa se yleensä päättää poistua paikalta. Mietin että onko sillä joku paikka kipeenä vai eikö se vaan tykkää?
Ulospäin se ei näytä kipua muuten, ei siis onnu tai arista mitään.
Haluaisin että koira olis sisällä rennompi ja ajattelin Bottia meille vain sisäkäyttöön. Mene ja tiedä sitten mikä olis paras ratkaisu.
Meillä on myös etsinnässä Veetille sellaset täydelliset valjaat. Oon harkinnut Rukan Comforteja tai Hurtan Dazzle valjaita. Ja jompikumpi niistä meille varmaan kotiutuukin. Comfortit on söpöt ja oon aina halunnut sellaset, mutta Dazzlet on kyl hyvän malliset kans ja niissä on paljon heijastimia, mikä on aina plussaa!
Jos ajatellaan vaan hintaa, niin Rukat olis halvemmat. Ja Dazzlessa vissiin kiinnitys reistailee? Vain onko tätä ongelmaa vain Hurtan Activessa?
Viimosena: Mulla on järkyttävä pentukuume! Onneks/Toivottavasti siihen on tulossa helpotusta enskesänä. :)
Meille ei kuulu yhtään mitään, kuviakaan en ole pystynyt ottamaan kun kamerasta on akku loppu ja akun laturi hukassa (taas vaihteeksi). Harmittaa kyllä tosi paljon, jos sitä ei löydy, kuitenkin tommonen kevyt 90e laturi kyseessä. Toivottavasti lapset eivät ole kyseistä laturia käsitelleet, tuntuu niin turhauttavalta kun nuo lapset viel oikeasti kaiken.. ne tyhjentää meidän ruokakaapit (maistaa jokasta ja jättää sen sitten jonnekkin lattialle lojumaan kun ei se ollutkaan hyvää). Ihmeellisesti esim. mun koiramme lehdet on kadonnut, Veetin lelut häviää niinkuin myös sen herkut, meidän ps3 pelit viedään ja elokuvat. Ehkä paras oli se kun olin lähdössä Veetin kanssa lenkille, ja etin sen mittatilauspantaa (50e) ja mittatilaushihnaa (30e), niin eiköhän ne löytynyt yhden lapsen kassista ja selitys oli tämän näköinen "meidän Rokilla ei oo pantaa eikä hihnaa" (kyseessä metsästyskoira, joka suurimman osan elämästää on häkissa pihalla). Niin ja siis todella heidän koirillaan on kyllä hihnat ja pannat, kaikki toisen oma ja hieno vain pitää saada! Ja jos jotain ei saakkaan, niin pitää vetää itkupotkuraivarit. Miten "rakastankaan" lapsia, jotka on tottuneet saamaan ihan kaiken mitä haluavat.
Toinen asia joka on saanut mulle harmaita hiuksia, on Roosa. Niin se meidän ihana karhukoira, jota voisia paremmin sanoa myyräkoiraksi. Se siirrettiin pari viikkoa sitten häkkiin ketjusta, ja tota... hyvin se on pysynyt häkissä. Nyt parina päivänä se on kaivanut kauheet onkalot meidän varaston alle (häkki varaston kyljessä), eikai siinä muuten mitään...se vaan että jos se kauheasti sielä kaivaa niin varaston lattia voi romahtaa sen päälle... Nyt ollaan melkein vuorattu häkki puisilla levyillä ja betonijärkäleillä ettei se kaivelisi. Niin tosiaan siis häkki missä Roosa asustaa nykyään, on Väinön ja Väinö on nyt ainakin vielä hetken Roosan paikalla ketjussa. Vaikkakin talveksi, Väiski on siirrettävä omalle paikalleen, kun sillä on siinä isompi koppi.
Veetin kanssa ollaan ahkerasti nyt lenkkeilty metsissä ja rallitettu pellolla kun ne on puitu suurimmaksi osaksi. Perjantai iltana otin Veetin sisälle ja käytiin pesullakin. Aikasemmin päivällä olin harjannut ison nipun karvaa siitä, ja voitte kuvitella onko meidän huone nyt karvaa täynnä, kun se oli yön sisällä. Pojan leijonaharjakin on nyt harventunut kun se on pudottanut siitä suurimman osan karvasa. Miettii, että nyt kun sen pitäs ruveta kasvattaan talvikarvaa, niin se pudottaa kaiken alas. Mä kuitenkin yritän löytää sen laturin että saatais tännekkin uutta kuvaa :--)
