Autokaupoilla ja lenkkeilyä

Huhuh.. me tultiin juuri kotiin, oltiin katsomassa uutta autoa. Tarkotus oli vaan käydä porukoilla, mutta lähettiinkin kattoon vähän matkan päässä olevaa farmari autoo. Se auto oli ihan mieletön, just sellanen mun unelmien auto, mahtuu koirat ja mahtuu "lapset", niin siis meille ei ole tulossa vielä lapsia, mutta sitten joskus. Väri ei ollut mitenkään silmiin pistävä, sisätilat olivat siistit ja mikä parasta siinä oli ilmastointi! Näin vanhan auton omistajana, arvostan todellakin ilmastointia, varsinkin näin kesällä.

Vielä ei tosin olla uuden auton omistajia, mutta ollaan kyllä tultu tässä mietinnässä siihen tulokseen, että jos se auto on vielä huomenna sielä, niin käydään se kyllä hakemassa. 

Kyseessä on siis dieselfarkku, ja mies kyllä ihastu autoon heti, kun oli sillä kilometrin ajanut, oli kuulemma tosi hyvä ajaa. 

Uusi auto on ollut hankintalistalla ehkä vuoden, ja nyt vasta tästä autosta tuli sellanen "ahaa"- elämys.

Kerron autosta sitten lisää, jos päätettään se hakea.

Veeti on nyt viikon syönyt uutta ruokaa, ja kyllä oon tykännyt! Veeti ei oo enää piereskellyt, joka on täyttä plussaa, koska koiran pierut on ihan kamalan hajuisia. Olin aika skeptinen energia- ruuasta, jossa on vain 10% rasvaa, mutta tämä ruoka kyllä on yllättänyt. Veetillä on ihan erilailla energiaa/virtaa kuin ennen. Se on kuin duracelpupu viilettäessään ympäri ämpäri ilman suuntaa tai määränpäätä. Lihapäivinä se saa nappulaa jotain 100g ehkä, en oo niin laskenut, koska se on pysynyt niin hyvässä kunnossa.  Muulloin se saa noin 150-200g. 

Veeti pääsi keskiviikkona juoksemaan Hempan kanssa, ja kyllä vanha Hemppa tykkäsi! Veetikin tykkäs Hempasta, niin kauan kun vanha herra jaksoi juosta sen kanssa kilpaa. Mentiin noin 3km lenkki, mutta koirat kyllä juoksi enemmän kuin sen verran. Molemmat oli lenkin jälkeen aivan naatti ja nukkuivat kuin porsaat yönsä. 

Näin käy joskus, kun yrittää isotella :D 

Se kun yks kuva onnistuu sadasta, joskus koira on vaan liian nopee. 

Väsynyt kansalainen juoksemassa kotiin. 

Meidän koirat: Hemppa

Mä sain instassa käyttäjältä @larutsiina vinkin/idean, kertoa meidän muista koirista tänne blogiin. Innostuin aiheesta, koska en oo oikeestaan kauheesti tänne edes kertonut meidän muista koirista, koska niitähän on! Ajattelin siis tehdä meidän koirat "sarjan", eli jokaisesta koirasta tulee oma postaus. Ja jos joku ei vielä tiennyt niin meillä on yhteensä 8 koiraa.

Ensimmäisenä aloitetaan Hempasta!

Hemppa on puhdasrotuinen LK. Saksanseisoja, syntynyt 09.05.2010 eli täyttää tänä vuonna 6-vuotta. Hemppa on haettu minun tietääkseni Lapväärttista kasvattajalta ja sen molemmat vanhemmat ovat puhdasrotuisia. Hemppa ei kuitenkaan ole rekisterissä, koska sen äidiltä puuttui tuolloin vielä terveystulokset. Olisi ihan huippua tietää Hempan suvusta enemmän, mutta se ei ole mahdollista.

Kun mä olen ensimmäisen kerran tavannut Hempan, se oli tuolloin 2-vuotias. En alkuun tykännyt Hempasta ollenkaan, koska se oli täysin villi kakarakoiran alku. Mä sain myös monta mustelmaa siltä, yrittäessäni kuvata sitä, sillä muutamaan otteeseen se juoksi mua päin.
Vaikka ikää on koiralle tullut lisää, ei se ole milläänlailla rauhoittunut, villiintynyt vain lisää.

Hemppa on noutava lintukoira, se noutaa kaikki linnut. Työssään se on hyvin keskittynyt, mutta kauden alussa liika innostuneisuus näkyy ja tällöin se ei malttaisi pysyä paikoillaan.
Hemppa turhautuu myös helposti ja jos metsästäjä ampuu ohi, koira purkaa turhautumisensa omistajaan.

Hemppa osaa ylösajaa linnut, seisoa niitä sekä noutaa ne. Vesi on kuitenkin sen elementti ja koira rakastaa uimista kaikista eniten. Heti kakkosena on tietysti noutaminen.
Hemppa on semmonen vieterikoira, sen pää ei kestä yhtään lenkkeilyä, vaan jos lenkille mennään niin koko ajan pitäisi heittää palloa.
Jos palloa ei kukaan heitä, niin koira turhautuu ja hyppii koko ajan ihmistä vasten.

Koiralta löytyy miellyttämishalua, mutta ei se kuitenkaan mikään paimenkoira ole. Sen saa kyllä tottelemaan, kun osaa vedellä oikeista vivuista. Palkkiona koira ottaa mieluummin lelun, kuin namin.
Hemppa on sellainen koira joka tarvitse määrätietoisen ihmisen, yhtään ei saa antaa periksi.

Tässä vuosien mittaan oon oikeastaan ruvennut tykkään tästä koirasta, se on niin erilainen kuin omat koirat. Vaikka se on vähän liian riehakas, niin se on myös ystävällinen ihmisille.

Linnustuksen lisäksi se on myös ottanut yhteen supikoirien kanssa, ja se on myös hukuttanut pari naapurin kissaa. Toisten koirien kanssa se tulee hyvin toimeen. Viime vuonna se ajoi jopa hirviä takaa, mutta tuli käskystä pois.

Hemppa on sellainen jokapaikan höylä, jonka pitäisi välillä hiukan osata rauhoittua.

Hempalla on myös 8 elävää jälkeläistä (7 urosta ja 1narttu).

Pallon noutoa

Kepin nouto

Viime kesältä.